Kuhmo
Kuhmon taistelut 1939 – 1940
Jyrkänkoski
Kuhmon suunnan Jyrkänkosken muistomerkki on Nurmes – Kuhmo kt 75:llä noin 9 km Kuhmosta etelään. Muistomerkki on pysäköintialueen läheisyydessä. viitoitettu. Taisteluselostetaulu. Panssariestekiven suunnitteli muistomerkiksi opettaja Yrjö Vuorio ja sen pystyttivät 7.8.1960 Kuhmon reserviläisjärjestöt neuvostojoukkojen etenemisrajan lähelle. Kuparilaatassa on tekstinä: ”Tähän päättyi vihollisen eteneminen 7.12.1939.” Jyrkänkoskella on entistetty panssariesteitä, ampumahautoja ym. puolustusaseman rakenteita. Jyrkänkoskella ei ollut taisteluja.
Luelahti
Taivalkoskelaisten (JR 25) kaatuneiden muistomerkki paljastettiin 30.11.1997 Saunajärventien Luenlahden Kaihlammella. Taivalkoskelaisia kaatui 27, joista 4.2.1940 aamulla 19. Muistomerkin suunnitteli rakennusmestari Kimmo Huotari. Sen 27 kiveä symbolisoivat sankarivainajia.
Löytövaara
Löytövaaran muistomerkki, ns. mänttäläistenkivi, on noin 5,5 km:n päässä Saunavaaran korsupaikasta ja noin 100 m Löytövaaran talosta Saunajärventietä rajalle päin. Pieni muistokivi on tien penkereellä, sen pohjoispuolella. Teksti: ”Mänttäläiset aseveljet Heikki Männistö 2.3.1940, Sulo Norojärvi 25.2.1940, Tauno Palonen 13.3.1940.” Muistomerkin laatan paljastivat 16.8.1970 mänttäläiset aseveljet.
Kilpelänkangas
Kilpelänkankaan muistomerkki on Saunajärventiellä (yt 9111) noin 23 km:n päässä kt 75:ltä ja 7,5 km:n päässä Saunajärven korsulta. Muistomerkin suunnitteli joukkueenjohtajana toiminut arkkitehti Birger Stenbäck. Aseveljien 10.8.1958 pystyttämässä muistomerkissä on teksti: ”Talvisodassa Kuhmossa 1939 – 1940 kaatuneiden sankarivainajien muistolle. Näillä kunnailla Suomen mies puolusti järkkymättömästi Isänmaataan. Olkoon heidän tekonsa tulevia sukupolvia velvoittava.”
Tyrävaara
Tyrävaaran Kiekinkosken suunnan taisteluiden luonnonkivisen muistomerkin suunnitteli opettaja Yrjö Vuorio. Sen paljastivat 12.8.1962 Kuhmon reserviläisjärjestöt. Teksti: ”Talvisodassa 1939 – 1940 pysäytti taisteluosasto Kekkonen venäläisten joukkojen etenemisen tässä maastossa ja vastahyökkäyksellä valtasi Kiekinkosken suunnalla menetetyn alueen takaisin rajalle saakka. Kunnia – Isänmaa.”
Käyntiohje: Kuhmo – Suomussalmi tieltä (st 912) eroavan hukkajärventien (yt 9121) tienristeyksestä noin 11 km:n päässä, tien pohjoispuolella.
Laamasenvaara
Laamasenvaaralaisten muistomerkki Saunajärven Ala-Laamasenvaaralla tien (yt 9111) pohjoispuolella noin 1,5 km tieltä. Kainuun Rajavartioston Killan Kuhmon osasto pystytti 15.6.1996 muistomerkin. Kuhmolainen sota alkoi 30.11.1939 klo 9.45 Laamasenvaaralla. Evakuointimääräystä Ala-Laamasen erämaataloon tuoneista rajamiehistä toinen kaatui ja asukkaat jäivät vangiksi.
Suomalaisten kaukopartiot
Kuhmossa Kuhmon rajakomppanian kasarmilla (ent. Jämäksen kasarmi) paljastettiin 26.5.1990 kaukopartio-osasto Marttinan (3./Er.P 4) muistokivi.
Partisaaniuhrien muistomerkit
Kuhmon uudella hautausmaalla (Kappelikuja 1) on partisaanien uhrien muistomerkki (suunnitellut W. Aalto). Teksti: ”Ei vapautta ilman uhria.”
Neuvostopartioiden uhrien muistokivet paljastettiin 24.7.1994 Iivantiiran Hirvivaarantien (yt 9070) varteen ja 2.7.1995 Viiksimon rajavartioaseman luo (Viiksimontie). Muistomerkit suunnitteli Kauko Haverinen.Neuvostosotilaiden Luelahden muistokivi
Neuvostosotilaiden muistomerkit
Kuhmon Saunajärven Luelahdessa kaatuneiden neuvostosotilaiden muistokivi. Sen suunnitteli rakennusmestari Arvo Rissanen. Suomi-Neuvostoliitto Seura paljasti sen 6.9.1970. Teksti: ”Sodassa 1939 – 1940 kaatuneiden neuvostoliittolaisten sotilaiden muistoksi.” Käyntiohje: Lieksan tietä (st 524) ja sitten Saunajärventietä (yt 9111). Tienristeyksestä noin 9 km.
Neuvostojoukkojen kaatuneiden muistomerkki on Saunajärventiellä (yt 9111) varrella noin 0,5 km ennen Löytövaaraa tien pohjoispuolella. Sen hankki sisäasianministeriö 1985. Panssariestekivessä on laatta, jossa tekstinä: ”Tässä lepää sodan 1939 – 1940 vainajia.” Ei viitoitusta.