Talvisota

Laatokan puolustajat 1939 – 1940

Laatokan puolustajien muistomerkki on Parikkalan Sikoharjun korkeimmalla harjanteella, jonne löytää kulkemalla Parikkalantietä ja Harjukujaa kunnantoimiston eteen. Siitä ulkoilupolkua pitkin kävellen muistomerkille on noin 200 m. Muistomerkin suunnitteli taiteilija Mauno Hartman ja se paljastettiin 20.8.1961 Laatokan rannikonpuolustuksen joukko-osastoissa palvelleiden asevelitilaisuuden yhteydessä. Muistomerkkinä on jalustalle asetettu rannikkotykki.

Muistomerkki pystytettiin talvisodan viimeisten kaatuneiden vänrikki Weikko Kortelan ja alikersantti Niilo Evolan hautapaikalle. He kaatuivat 12.3.1940 Uukselonpäässä Laatokan rannikolla. Rauhan 13.3. jälkeen vetäytymään lähteneet suomalaisjoukot ottivat vainajat mukaan ja jättivät ne rauhan rajan lähimmälle Suomen paikkakunnalle. Teksti: ”Laatokan sankareille.”

Talvisodan Laatokan Karjalan sotatoimet olivat lopputulokseltaan suomalaisille menestyksellisiä. Viivytystaistelujen jälkeen suomalaiset asettuivat puolustusasemiin Kitilä – Varpajärvi linjalle. Suomalaisten IV Armeijakuntaa komensi kenraalimajuri W. Hägglund. Divisioonien komentajina olivat everstit H. Hannuksela (13.D) ja L. Tiainen (12.D). Kuuluisia ovat tämän suunnan taistelualueet Lemetti, Uomaa ja Pitkäranta. Suomalaiset kestivät vihollisen vahvat hyökkäykset ja tuhosivat motitettuja neuvostojoukkoja.

Suomalaisen IV:n AK:n suuri vastahyökkäys alkoi 6.1. menestyksellisesti. Taisteluissa suomalaiset onnistuivat muodostamaan useita motteja Käsnäselän – Uomaan – Lemetin suunnalla. Niitä olivat mm. Kitilän, Pitkärannan ja Lemetin motit. Läntisen Lemetin motin suomalaiset valtasivat 4.2. ja Rykmentinmotin 18.2. Itäinen Lemetin ns. Kenraalimottikin kukistui 29.2. kiivaiden taisteluiden jälkeen. Prikaatinkomentaja Kondratjev kaatui ulosmurtautumisyrityksessä. Suomalaiset saivat mahtavan sotasaaliin, mm. noin 70 hyökkäysvaunua ja lähes 300 autoa. Kitilän motin suomalaisrengas murtui 6.3. ja muista moteista neuvostojoukot pelastuivat rauhanteossa.