Talvisota

Vapaaehtoiset talvisodassa

1. Ruotsalaisten vapaaehtoisten muistomerkki ”Aseveliketju” (Bengt Lissegårdh, 1964) on Rovaniemellä Ruijan puistossa Pohjolankadun ja Riistatien risteyksessä. Teksti: ”1939 – 1940 ruotsalaiset vapaaehtoiset taistelivat tässä maakunnassa Pohjolan vapauden puolesta.” Vapaaehtoisten muistolaattoja on Rovaniemellä Lapin lääninhallituksen (Valtakatu 2) pääoven vieressä ja Kemijärven lukion (Hillatie 6) seinässä.

2. Ks. Sallan taistelut 19.1.- 13.3.1949.

3. Talvisodan ruotsalaisten vapaaehtoisten Lentorykmentti F 19 muistolaatat kertovat vapaaehtoisten toiminnasta. Pohjois-Suomessa se vastasi kokonaan hävittäjätorjunnasta. Laatat sijoitettiin entisiin toimipaikkoihin eli Kemin Veitsiluotoon, Rovaniemen maalaiskunnan Olkkajärvelle, Ouluun (Kirkkokatu 54) ja Vaalaan. Paljastustilaisuus oli Oulussa 13.1.1990. Muistolaatta on myös ilmailumuseoissa Vantaalla ja Ruotsin Malmslättissä. Muistolaatat teki taiteilija Erik Reimhult ja ne lahjoitti 1989 rykmentin sodanajan kersantti Bertil Östbo. Ruotsin Luulajassa oleva Kamratförening 21 vaalii F 19 perinteitä. Siellä myös muistolaatta.

4. Lentorykmentti 19 päämuistomerkki on Rovaniemen maalaiskunnan Olkkalassa vt 4:n varrella Apukan koeaseman kohdalla, rykmentin Oskar tukikohdan sodanaikaisella sijaintipaikalla. Muistomerkkinä on Sallasta tuotu panssariestekivi. Se paljastettiin 12.1.1990.

Apukan tukikohdan lentopaikkana oli Olkkajärven Juomulahti. Ruotsalaisissa Hawker Hart (4 kpl) ja Gladiator (12 kpl) tyyppisissä koneissa oli suomalaiset tunnukset. Miehistöä oli noin 270. Ruotsalaiset ampuivat alas yhdeksän neuvostokonetta. Taisteluissa he menettivät neljä konetta ja muuten kaksi.

5. Lapuan tuomiokirkon (Kirkkokatu 2) etuseinällä on unkarilaisen vapaaehtoisen pataljoonan 7.4.1940 paljastama muistolaatta. Unkarilaispataljoona oli Lapualla 2.3.- 17.4.1940. Tarkemmin ”Sotahistoriallinen aikakauskirja 15” (Jyväskylä 1997).

6.1 Tanskalaisten vapaaehtoisten muistolaatta Oulun lyseon (Kajaaninkatu) voimistelusalirakennuksen kivijalassa. Tanskalaisia oli koulutuksessa noin 1 200. Heistä 600 palasi rauhan jälkeen kotimaahansa ja loput siirtyivät Loviisaan.

6.2 Oulu tanskalaisen talvisodan vapaaehtoisen Mathias Madsenin tanskankielinen muistolaatta Oulun Lyseon lukion ulkoseinässä osoitteessa: Kajaaninkatu 3. Paljastettu 21.1.2005.

7. Tanskalaisten talvisodan vapaaehtoisten muistokivi on Loviisassa Mestarikujan ja Gustav Strengelinkujan välisessä Hillerödin puistikossa. Muistokivi paljastettiin 20.11.1991 paikallisen veteraaniyhdistyksen aloitteesta. Teksti: ”Tanskalainen Suomen pataljoona oli Loviisassa maalis-toukokuussa 1940.” Pataljoona oli majoitettuna läheisessä Lovisa Gymnasiumissa.

8. Turun ilmapuolustuksen vapaaehtoiset. Ks. Turun ilmapuolustus.

9. Tukholman Armemuseumissa (Riddargatan 13, lähellä Strandvägeniä) paljastettiin 20.5.1990 muistolaatta talvi- ja jatkosodassa kaatuneille ruotsalaisille vapaaehtoisille. Muistolaatassa on 118 ruotsalaisen, kahden norjalaisen ja yhden tanskalaisen nimet.

10. Valkealan hautausmaalla on Ruokolahden ilmataistelussa kaatuneen tanskalaisen lentäjän hauta.

11. Ks. Jatkosota. Ruotsalaiset vapaaehtoiset 1941 – 1944.

12. Helsinki Hietaniemi norjalaiset sotilaat 1939-40. Talvisotaan osallistuneiden vapaaehtoisten norjalaisten sotilaiden muistomerkki sijaitsee Hietaniemen hautausmaalla lähellä ylipäällikkö Mannerheimin ja jalkaväenkenraali Ehrnroothin hautoja osoitteessa Hietaniemenkatu Paljastettu 17.6.2005.

Talvisotaan osallistui vapaaehtoisia mm. Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja USA:sta amerikansuomalaisia. Lisäksi Lapuan koulutusleirille kansainväliseen prikaatiin, ns. muukalaisosastoon, saapui vapaaehtoisia, jotka edustivat yli 20 kansallisuutta. Englantilaiset saapuivat vasta rauhanteon jälkeen. Unkarista oli ilmoittautuneita vapaaehtoisia silloisten tietojen mukaan yli 20 000. Matkaesteiden takia heitä saapui vain noin 300.

Unkarilaisten vapaaehtoiset lähtivät Suomen matkalle 7.2.1940 Budapestista Jugoslavian, Italian, Ranskan kautta Lontooseen. Matka jatkui Skotlannista Norjan Bergeniin, josta Tornion kautta tulivat 2.3. Lapualle. Unkarilaiset sijoitettiin kapteeni Bertel Nordlundin päällikkyydessä toimineeseen Osasto Sisuun. Unkarilaisten omana komentajana oli reserviluutnantti, myöh. kapteeni, Imre Kemeri. Välirauha tehtiin ennen kuin pataljoona ehti rintamalle. Pataljoona siirrettiin 17.4.1940 Lappeenrantaan järjestyksenvalvontatehtäviin. Unkarilaiset lähtivät 20.5.1940 takaisin kotimaahansa Saksan kautta. Pataljoona hajotettiin virallisesti 28.6.1940 Budapestissä.

Ruotsissa Tukholmassa avattiin ensimmäiset vapaaehtoistoimistot jo 30.11.1939. Ruotsalaiset ja norjalaiset vapaaehtoiset muodostivat oman taisteluyhtymän Svenska Frivilligkårenin.

Tanskalaisten vapaaehtoisten Dansk Frivillig Korps ehti vasta rauhan jälkeen vartiointitehtäviin Pellingin alueelle. Tanskalaisista vapaaehtoisista kymmenen oli lentäjiä, joista neljä kaatui ja kaksi haavoittui talvisodan ilmataisteluissa. Amerikansuomalaisten Legioonassa Oulussa oli 9.3.1939 eli sodan loppupuolella noin 300 miestä. Kuhmon rintamalla taisteli Sissipataljoona 5, jossa oli vapaaehtoisena vienankarjalaisia, aunukselaisia ja inkeriläisiä pakolaisia.

Amerikansuomalaiset osallistuivat rauhan jälkeen kenttälinnoitustöihin.

Englantilaisten paluu kotimaahan oli hankalaa Saksan ja Englannin sodan johdosta. Viimeiset heistä pääsivät lähtemään Korpilahdelta, jossa he olivat majoitettuna, vasta jatkosodan puhkeamisen jälkeen 28.6.1941.

Virallisten tilastojen mukaan talvisotaan saapui rauhaan mennessä noin 11 000 vapaaehtoista.

Vapaaehtoisten vastaanottokeskuksia oli mm. Torniossa ja Vaasassa sekä koulutuskeskuksia Lapualla, Oulussa ja Kemissä.

Viimeisimpien selvitysten mukaan Ruotsin materiaaliapu Suomelle oli suurempi kuin aikaisemmin on arvioitu. Ruotsi antoi Suomen käyttöön 12 hävittäjäkonetta, neljä pommikonetta, sata panssaritorjuntatykkiä ja 80 000 kivääriä.

Brittivapaaehtoisista on Justin Brooken kirja ”Talvisodan kanarialinnut” (WSOY 1984).