Talvisota

Sodan ilmapommitukset 30.11.1939 – 13.3.1940

1. Talvisodan pommitusuhreille on muistokivi Nurmeksessa Nurmeksen-, Tori-, Kirkko- ja Kaarlonkatujen rajaaman korttelin palokujalla.

Nurmesta pommitettiin sodan aikana useita kertoja. Tuhoisin oli 23.1.1940 pommitus, jolloin pommi osui Jukolan Osuusliikkeen lähellä pommisuojaan, ns. Seitzin kuoppaan. Tässä täysosumassa kuoli 20 henkilöä ja myöhemmin sairaalassa lisää.

2. Talvisodan Ylistaron kahden pommitusuhrin 17.2.1940 muistolaatta on hautausmaalla (Lahdentie 2) sankarihautojen yhteydessä.

3. Helsingin pommitusuhrien muistokivi paljastettiin 30.11.1989 Malmin hautausmaalla korttelissa 72. Sen suunnittelivat arkkitehdit Sakari Siitonen ja Tero Aaltonen.

Malmin hautausmaalla (kortteli 60, linja 16) Leo Randellin hautakivessä teksti: ”Sodan uhri.” Hän oli ensimmäisen pommituksen 30.11.1939 uhri.

4. Jäänsärkijä Tarmon pommituksen uhrien muistokivi on Kotkassa Kirkkokadun Kirkkopuistossa sankarihautojen yhteydessä. Puistohaudassa on 35 vainajaa.

Talvisodan talvi oli kova pakkastalvi, jonka johdosta Tarmo määrättiin tammikuussa 1940 Itä-Suomenlahdelle. Kotkan satamaan tulleeseen jäänsärkijä Tarmoon osui 18.1.1940 kaksi lentopommia, jotka surmasivat 39 miehistön jäsentä ja haavoittivat 11.

Museojäänsärkijä Tarmo on Kotkan Kantasatamassa (viitoitus ”Kantasatama” Kotkan sisääntulotieltä). Kävelytie Satama- ja Kauppakadun risteyksestä. Murtaja on rakennettu Englannissa 1907. Näyttelyssä on tiedot Tarmon kolmen sodan kohtaloista.

5. Lahdessa talvisodan muistomerkki (Unto Ojonen, 30.11.1989) Helkalantorilla (Uudenmaankatu/Launeenkatu). Neuvostoilmavoimat pudottivat sinne talvisodan ensimmäiset pommit. Lahden kahdenkymmenen talvi- ja jatkosodan ilmapommitusuhrin muistomerkki on Mustankallion hautausmaalla (Huhtakatu) keskikäytävän vasemmalla puolella.

6. Kristiinankaupungin pommituksen muistomerkki Tiukan kylässä rautatiesillan luona Kristiinankaupungin ja Vaasan yhteystien varrella.

7. Jokioisten hautausmaalla kirkon alttaripäädyn läheisyydessä on Jokioisiin matkalla olleen evakkojunan pommituksessa 2.3.1940 kuolleiden rautulaisten hauta muistokivineen.

8. Lappeenrannan Lepolan hautausmaan (Lepolantie) pääportista heti oikealla puolella on Kaukaan tehtaan 2.3.1940 pommituksen kuuden uhrin muistokivi.

9. Keuruun Pihlajaveden rautatieaseman (Valkeajärventie25) pommituksen 30.12.1939 muistolaatta on asemarakennuksessa. Kolmen koneen 30:stä pommista kuoli kolme henkilöä.

10. Iisalmen pommituksessa surmansa saaneiden yhteishauta Kangaslammin hm:lla (Lepolantie 1). Iisalmen pommituksessa 17.2.1940 sai surmansa 42 henkilöä.

11. Hämeenlinnan kaupunkia pommitettiin talvisodan aikana kahdeksan kertaa. Tammikuun 13. päivän ilmahyökkäys oli tuhoisin.

Lisätietoja:Hätilän vuoden 1940 pommituksen uhrien muistokivi

12. Nousiainen Kulola ilmapommitukset 8.1.1940 talvisodan ilmapommitusten muistolaatta Kulolan kylän Mattilan talon entisen navetan ulkoseinässä. Osoitteessa: Valpperintie 263 Paljastettu: 8.1.2000.

Talvisodan ilmapuolustus oli hyvin vaikeasti järjestettävissä, koska sodan alkaessa Suomella oli vain noin 100 taistelukelpoista lentokonetta. Sodan alussa ilmatorjuntatykkejäkin oli vain noin 50, joista pääosa oli kevyttä torjuntatykistöä. Niiden lisäksi oli 125 it-konekivääriä. Sodan lopussa oli it-tykkejä jo 270. Ilmapuolustus keskitettiin Kannakselle, eräisiin tärkeimpiin teollisuus- ja liikennekohteisiin sekä pääkaupunkiin. Raskain ilmapuolustus sijoitettiin Helsinkiin ja Viipuriin. Turun ilmapuolustusta tukivat tammikuun lopulla myös molemmat panssarilaivat, Ilmarinen ja Väinämöinen. Esim. Kouvolaan tehtiin talvisodan 105 päivän aikana 39 kertaa ilmahyökkäys yhteensä 850 koneen voimalla, jotka tuhansien palopommien lisäksi pudottivat noin 2 000 räjähdyspommia. Pommituksissa tuhoutui noin 80 taloa.

Suomalaisten laskelmien mukaan Neuvostoliiton ilmavoimat suorittivat talvisodan aikana yhteensä noin 2 700 sotalentoa Suomeen 690 paikkakunnalle ja pudottivat noin 96 000 erilaista pommia, joista kuoli 956 ns. kotialueen henkilöä ja loukkaantui 1 850. Pommituksissa tuhoutui tai vaurioitui lähes 7 000 rakennusta. Suomalaiset ampuivat torjuntatulena 600 000 erilaista ammusta, ja lentokoneemme tekivät 3 900 torjuntalentoa. Suomalaisten arviointien mukaan Neuvostoliiton lentokonetappiot olivat noin 700 konetta, joista ilmatorjunnan osuus oli yli 300 konetta, ilmavoimien torjunnan noin 200 ja loput maavoimien, merivoimien ja pommituslaivueiden toimesta tuhottuja. Suomalaiset menettivät 62 lentokonetta, joista kuitenkin 15 huonon sään tms. syyn takia.

Suomi oli lähes avoin ilmapuolustuksensa osalta, eräiden pääkohteiden suojelua lukuunottamatta. Silti asiantuntijat arvioivat talvisodan ilmapuolustuksen onnistuneen tehtävässään, koska tappiot jäivät ”kohtuullisiksi”.

Luutnantti Jorma Sarvannon taistelua neuvostokoneiden kanssa pidetään lähes maailmanennätyksenä. Hän ampui 6.1.1940 Utin ja Suomenlahden välillä noin 5 minuutin aikana alas kuusi DB-pommituskonetta.

Risto Pajari, ”Talvisota ilmassa” (WSOY, Porvoo 1971), Joppe Karhunen, ”Talvisodan taistelulentäjät” (Tammi 1989). Ilmatorjunnan vaiheita 1925 – 1990 on koottuna Ilmatorjuntasäätiön kirjaan ”Yön yli päivään”.