Talvisota

Summan taistelut 17.12.1939 – 15.2.1940

1.Summan taisteluiden muistokivi ”Summa 1939 – 40” (Jussi Vikainen, 1965) on Turussa Kupittaan- ja Uudenmaankadun kulmauksen Kupittaan puistossa.

2. Toinen Summan muistokivi on Hämeenlinnassa Itsenäisyyden puistossa Sibeliuksenkadun varrella Lukiokadun ja Koulukadun rajaamassa korttelissa. Patsas on kuvanveistäjä Aimo Tukiaisen työ. Se paljastettiin 13.3.1964. Tekstinä mm: Suomen armeijan teräksinen tahto, uupumaton usko, torjui ylivoiman, varjeli vapaan maan.” Muistokivi on pystytetty II/JR 15:n Summan taistelijoiden aloitteesta.

Lisätietoja: Summan taistelun muistomerkki

3. Kolmas Summan muistokivi (Pentti Nykopp,16.3.1958) on Porissa Summan puistossa Antinkadun eteläpäässä.

4. Kalvolan sankarihauta-alueen vieressä on talvisodan aikana JR 15:n 5. komppanian III joukkueen Summan alueen korsun katolla ollut ns. Summanristi.

Neuvostotykistön tulessa korsu tuhoutui ja sen 21 miehestä vain kaksi pelastui. Kiivaiden taisteluiden takia ei ollut mahdollista kaivaa vainajia korsusta, vaan ne jäivät sinne suomalaisten peräännyttyä. Sitä ennen kuitenkin sille asetettiin sotamies Kalle Laineen tekemä puuristi. Jatkosodan aikana 1942 vainajat siirrettiin kotiseudulle ja korsun katolla ollut risti seurasi mukana. Tämä puuristi sijoitettiin Kalvolan siunauskappelin seinään oven luo ensin teakpuiseen Tapio Wirkkalan suunnittelemaan koteloon, joka myöhemmin korvattiin kuparisella kotelolla. Paljastustilaisuus oli 17.5.1953. Risti siirrettiin 1998 sankarihauta-alueelle. Summan korsun katollakin on nykypäiväinen muistoristi.

5. Talvisodan JR 15 Summan veteraanit kiinnittivät 13.10.1994 Summan tien varrella sijaitsevalle II/JR 15 komentokorsun oviaukon ylle muistolaatan.

6. Summan kenttähautausmaa. Ks. Sodissa menehtyneiden hautapaikat. Summan maasto on täynnä maatuneita juoksuhautoja, bunkkereita, korsuja, räjähdyskuoppia jne. Sodan mielettömyyttä.

7. Kenttähautausmaan tienhaarasta 200 – 300 m Pietariin päin tien vasemmalla puolella räjäytetty bunkkeri. Sen katolla on pietarilaisen rauhanjärjestön sodan mielettömyyden muistoristi. Venäläiset tuomitsevat siinä neuvostojoukkojen hyökkäyksen. Pystytetty 1991.

8. Luodon (Larsmo) ja Öjan veteraanit paljastivat 2.7.1993 Summan ”Lisa”-korsun luo muistokiven. Rask.Psto 2:n korsun tuhoutuessa kaatui 32 sotilasta, joista 26 on voitu nimetä muistokiveen.

Summan taistelut, joissa suomalainen 5.D kävi kiivaita taisteluja kahta neuvostodivisioonaa vastaan 17.- 22.12.1939, päättyivät suomalaisten torjuntavoittoon. Menetetyt asemat vallattiin myös takaisin. Nämä talvisodan Lähteen, Summankylän ja Munasuon taistelut tiivistyivät sanontaan ”Summan ihme”, sillä suomalaisten sitkeä vastarinta ylitti kaikki kestokykyarviot.

Summaa puolustanutta 5. Divisioonaa komensi eversti S. Isaksson. Sen miehet olivat kotoisin Turusta ja Hämeenlinnasta sekä niiden ympäristöstä. Tammikuun alussa tuli tilalle Porin ja Tampereen miehistä koottu eversti Paavo Paalun komentama 3. Divisioona (ent. 6.D). Neuvostojoukkojen raskas tykistö moukaroi jatkuvasti päivittäin asemia ja 26.- 27.1. tykistötulessa tuhoutui lähes kokonaan Poppiuksen linnake ja Miljoonalinnake vaurioitui pahoin. Summan puolustus vaikeutui.

Suomalaiset säilyttivät tämän ”Viipurin portin” hallussaan aivan sodan loppupuolelle asti, sillä Summan asemat murtuivat Lähteen lohkolla vasta neuvostojoukkojen aloitettua 11.2.1940 uuden suurhyökkäyksen vahvoin voimin. Kolmen neuvostodivisioonan ja satojen panssareiden voimalla 14.- 15.2. suoritetussa hyökkäyksessä neuvostoliittolaiset saivat lisää läpimurtoalaa. Suomalaiset perääntyivät 15.2. Summan puolustuslinjalta. Taiteluiden jälkeen oli eri puolilla taistelualuetta kymmeniä tuhottuja hyökkäysvaunuja. Neuvostojoukkojen 123. Divisioona jatkoi etenemistä kohti Viipuria.

Suomalaiset olivat 17.2. puolustusvalmiina ns. Sommeen – Kämärän linjalla.