Talvisota

Kollaan taistelut 4.12.1939 – 13.3.1940

1. Kollaanjoen taisteluiden muistomerkki ”Kollaa vasama” (Kalervo Kallio 1959). Koruton, vahva teksti, ”Kollaa kesti.”

Käyntiohje: Joensuu – Kajaani tien (vt 6) varrella, noin 20 km Joensuusta olevan Kontiolahden varuskunnan Olli Tiaisentien ja Jääkäritien risteyksessä. Ei ole luvanvaraisella sotilasalueella.

2. Toinen Kollaan muistomerkki pystytettiin jo 1955 Savonlinnaan, Olavinlinnan siltatien läheisyyteen, Tallisaareen. Kollaan kivissä on teksti, ”Koti – Uskonto – Isänmaa. Mitä vaatii Suomessa vapaus maan, se isästä poikaan maksetaan.”

3. Laitilan kirkkoaukiolla JR 56:N ja JR 60:n Kiltojen hankkima Kollaan kolmen taisteluajankohdan, 1939-1940, 1941 ja 1944, muistokivi. Sen laatassa on taisteluihin osallistuneiden joukko-osastojen nimet.

4. Rautjärven Miettilän historiallisella kasarmialueella Pien-Miettiläntiellä on pienimuotoinen Kollaa-museo, jonka tavoitteena on ensisijaisesti kertoa rautjärveläisten ja simpeleläisten Kollaan sotatiestä. Kollaa taistelutilannekartat. Tarkka-ampuja Simo Häyhän esittely. Paljon muutakin. Museorakennuksen edustalla on kaksi Sotamuseolta 1988 saatua Putilov 76/RK 27 UKP kanuunaa. Tienviitta: ”Kollaa huoneet.”

5. Kollaan kenttähautausmaa. Ks. Sodissa menehtyneiden muistomerkit.

6. Kollaan legendaarisen taistelijan ”Marokon kauhun”, kapteeni Aarne Juutilaisen hauta on Helsingin Malmin hautausmaalla (alue 83, linja 18).

Neuvostojoukot etenivät Laatokan Karjalassa Suojärven alueelle kahtena eri rivistönä. Suomalaiset perääntyivät ensin 2.12. Suvilahdesta Piitsoinojalle ja sieltä edelleen 4.12. Kollaanjoelle, joka oli vaatimattomasti varustettu viivytysasema.

JR 35:n legendaarisiksi muodostuneet Kollaan taistelut ylivoimaista vihollista vastaan alkoivat 7.12.1939 ja jatkuivat koko talvisodan ajan. Suomalaisilla oli alkuvaiheessa Kollaanjoella pari rykmenttiä neuvostoliittolaisten 2 – 4 divisioonan ylivoimaa vastaan. Kollaan kestäminen oli välttämätöntä, sillä siellä suojattiin päävoimien taistelua Pitkärannan suunnassa.

Neuvostojoukkojen murtautuminen suomalaisten puolustuslinjaan onnistui 9.3. hyökkäyksessä. Taistelut jatkuivat kiivaina. Neuvostojoukot painostivat voimalla. Kollaanjoen linjasta päätettiin luopua 13.3. Osaksi oli siirryttykin Suovajärven tasolle, mutta suomalaisilla oli edelleen hallussaan Kollaanjärven ranta.

Kollaanjoella oli sodan loppuvaiheessa seuraavia joukkoja: JR 34, JR 35, JR 64, JR 69, Er. P 4, SissiP 3 ja 4, sekä Kev. Os. 12 ja 23. Rauha keskeytti taistelut 13.3.1940.

Erkki Palolampi, ”Kollaa kesti” (WSOY, Porvoo 1940).